Tasmania 7-8!

Ensimmäinen osa löytyy täältä ja toinen täältä. Matkamme on maanantaissa. Ja maanantai oli ehkä oma lempparini kaikista. Ajoimme Hobartista Port Arthur Historic Sitelle. Tällä paikalla on Australian historiassa kaksi suurta merkitystä, toinen niistä vaikuttaa yhä tänäkin päivänä.
Port Arthur on yksi Australian tärkeimmistä "perintöpaikoista". Se on listattu UNESCOn maailmanperintökohteeksi.

Me aloitimme tutkimalla pienen muson, joka oli kyllä mielestäni vähän vaatimaton suhteessa koko tämän paikan upeuteen ja miten paljon se sisältää historiaa. Sitten otimme laivakierroksen alueen ympäri. Paikka jo maantieteellisesti oli itsessään vankila, veden ja kukkuloiden ympäröimä. Laivan kyydistä näimme paremman kokonaiskuvan koko alueesto, joka oikeasti oli valtavan iso. Vietimme täällä yhteensä yli neljä tuntia. Laiva tarjosi meille mahdollisuuden nähdä Point Puer poikavankilan. Näitä nuoria poikia (14-17, nuorimmat jopa 9) haluttiin suojella vakavimmilla rikollisilta ja pahemmalta kriminalisoitumiseta. Käy ihan järkeen.

Toinen saari, joka on myös tärkeä osa Port Arthuria oli Kuolleiden saari, "The Isle of the Dead". 1833-1877 sinne haudattiin 1100 ihmistä. Ainakin näin monta voidaan vahvistaa. Yleisimmät kuolinsyyt olivat tehdasonnettomuudet ja hengitystieinfektiot.

Kerrassaan huikea paikka upealla historialla. Kaikki on pyritty säilyttämään alkuperäiskunnossa kunnioittaen Port Arthurin historiaa. Laivamatkan jälkeen pääsimme kävelykierrokselle, ja kuulimme paljon lisää vankilasta, toimintatavoista ja sijainnista.

Port Arthur on siis aikoinaan ollut vankila, jonne totiin Brittien saarilta paljon rangaistusvankeja (muistutuksena: Australia on aikoinaan Brittien siirtomaa). Se on yksi parhaiten selviytyneitä esimerkkejä laajamittaisesta vankikuljetuksesta ja eurooppalaisten voimien leviämisestä tuomittujen työvoiman kautta kyseisenä aikana.

Rangaistusasema perustettiin jo 1830. Siellä siis rangaistuksena työllistettiin vankeja. Kuulin myös, että suurin osa näistä vangeista luuli menevänsä Pennsylvaniaan, mutta joutuikin aivan toiselle puolelle maapalloa.

Tällä paikalla on myös toinen, entistä varjoisampi puoli. Port Arthurissa on tapahtunut jotakin sellaista, mikä vaikuttaa yhä tänäkin päivänä. Vuonna 1996 tällä Port Arthurin historiallisella alueella tapahtui Australian ensimmäinen ja pahin joukkoampuminen. 35 ihmistä sai surmansa ja 19 haavoittui, kun 28-vuotias mies alkoi ampua puoliautomaattisella, itselataavalla aseella. Port Arthurin joukkomurhan jälkeen Australian hallitus tarttui heti aselakiin. Kuukaudessa hallitus laati esityksen, joka toi huomattavia rajoituksia aseenkantoa koskevaan lainsäädäntöön. Valtio sai tuhottavaksi 650 000 asetta.

Tätä varten Port Arthurissa on Memorial Garden.

Tuo paivä oli erittäin mielenkiintoinen, täynnä tärkeää tietoa historiasta. Tiistai oli lähtöpäivämme, mutta koska lento oli vasta illasta, mehän menimme eläintarhaan!

Voin rastia omalta "näe aussieläimet" -listalta pois pussiahman (Tasmanian devil), isonaurajan (kookaburra), vompatin ja albiinokengurun. Mutta voi jumpe! Koalaa en ole vielä nähnyt. Ja kuinka sopivasti sattuikaan, puistolla ei ollut koalia. Jostain kumman syystä. Me epäilimme, että ne todennäköisesti ovat menehtyneet hiljattain tai jotain muuta niille on käynyt sillä löysimme kyllä koala-aitauksen pahoittelukirjeen kera. Nooh, kahdeksan kuukautta jäljellä, enköhän minä koalan näe!

Kookaburra = isonauraja

Tasmanian devil = pussiahma (=tasmanian tuholainen, tasmanian paholainen tai tasmanianpiru)

Wombat = vompatti

Tassie devil mama ja sen poikaset.

Albiinovallabi

Osallistuimme myös puiston hintaan kuuluvaan ajeluun, jossa pääsimme tervehtimään vähän isompia eläimiä.

Tiistai-iltana olikin sitten lento kotiin. Ajomatkallamme Adelaidesta Wallaroohon meinasi kyllä tulla sydänkohtaus. Kenguru hyppäsi auton eteen pilkkopimeässä. Uskokaa tai älkää mutta mitä minä olen kuullut, kengurut ovat vahvaa tekoa ja ne tekevät usein enemmän vahinkoa autolle kuin itselleen. Me ei onneksi osuttu, mutta kyllä siinä sydän hyppäsi kurkkuun...

Ja näin! Olemme saanut Tasmanian reissun käytyä läpi! Toivottavasti saitte näistä jotakin irti ja oli mukavaa luettavaa. Ja kiitos että luitte! Palaillaan jälleen ensi postauksen merkeissä.

❤Janette