Tasmania 4-6!

Tasmania postaukset jatkuu. Jos missasit ensimmäisen osan Tasmanian reissustamme, löydät sen täältä. Ollaan neljännessä päivässä eli perjantaissa. Olimme saapuneet edeltävänä päivänä Launcestoniin. Päivä näytti sateiselta. Suunnattiin aamukahville ja hypättiin sen jälkeen autoon. Ajoimme Cataract Gorge Reserville.

Keli ei ollut paha. Vähän ripsi vettä, enemmän tuuli. Kuitenkin ihan hyvin tarkeni, ainakin suomalaisen mittakaavan mukaan. Host-perhe valitti sitten vähän enemmän "kylmyydestä". Tämä paikka oli lumoava. Luonto tarjosi parastaan kaikissa muodoissa. Valokuvaukseen unelma paikka.

Tämän upean paikan jälkeen ajoimme suraavaan luonnon tarjoamaan paikkaan, Lilydale Fallseille. Puolivälissä ajomatkaa, vettä alkoi tulla niskaan kuin saavista kaatamalla...

Kerta Lilydale Fallseille olimme ajaneet niin pakkohan sinne oli mennä. Huppu niskaan, kamera sai jäädä autoon ja kännykkään oli luottaminen. Mutaa ja liukastumisvaaraa riitti, mutta putoukset olivat todella kauniit. Sade jotenkin korosti vielä paikan rauhallisuutta ja lempeyttä.

Takaisin tullessamme ajattelimme löytää jonkin kivan lounaspaikan. Kävikin ilmi että olimme ihan keskellä ei mitään. Ajettiin jälleen, eksyttiin jälleen ja lounaan saanti vähän venähti... Mutta hei! This is travelling! Eipä näille voi mitään. Matkalta napattiin sitten voileivät ja piiraat (täällä kaikki kuppilat ja kahvilat myy lämpimiä "piirakoita" = pie, tosi hyviä!) ensimmäisestä paikasta mikä tuli vastaan. Sen jälkeen suunnattiin aikalailla takaisin hotellille ja ilta meni jälleen Unoa pelatessa.

Viidentenä päivänä jätimme jälleen tämän hotellin taaksemme. Lähdettiin Launcestonista ajamaan taas etelään. Halusimme suunnata kohti Port Arthuria ja päästä niin lähelle kuin mahdollista samalla tutkien kaikkea, mitä matkan varrelta löytyi. Rakensin ihanan Google Mapsin avulla teille karttoja meidän ajoreiteistämme! Ensimmäisenä ajettiin kohti Saint Marys -nimistä kaupunkia (host-äitini nimihän on siis Mary, hahah, hulvatonta).

Tehtiin siellä pikku lounaspysähdys. Sen jälkeen jatkettiin rannikkoa pitkin etelään ja oh boy mitkä maisemat! Meri ja vuoristoinen reitti tarjosivat mitä upeimpia näkymiä.

Tehtiin kuvaus/välipysähdys Bichenon lähellä olevalla rannalla. Ihan vain jotta minä saisin ottaa muutaman kuvan.

Bichenon rannan jälkeen huomattiin, että kyseisellä reitillämme olisi viinitila, Devil's Corner Winery. Päätettiin pysähtyä. Ja onneksi pysähdyttiin. Vaikkei rypälekausi olekaan, on pakko myöntää: tämän viinitilan maisemat oli ehkä upeimmat mitä minä olen koskaan elämässäni nähnyt. Henkeäsalpaavat, ja ihan syystä.

Yövyttiin vähän rähnäisessä hotellissa Orfordissa, ei ollut mitenkään aivan karmiva, mutta vähän mielenkiintoinen. Kuudentena päivänä juhlittiin australialaista isänpäivää. Mentiin siis kivaan kahvilaan aamupalalle. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä Port Arthuria kohti, mutta päätettiin sittenkin mennä ensin tarkastamaan MONA, Museum of Old and New Art.

Kuten kaikki varmastikin tietää, tietynlainen taide puhuttelee tiettyjä ihmisiä. Sitten on niitä joita kaikki teokset puhuttelee ja niitä joille mikään ei uppoa. Jos kuuluu kaikki menee kastiin, niin ehdottomasti, tämä on näkemisen arvoinen. Itse tykkäsin todella paljon tämän museon tutkimisesta, mutta se sisälsi myös paljon teoksia jota oli minusta viety liian pitkälle tai kysyin jatkuvasti itseltäni "miksi?". Mutta kuten sanoin, itse näin paikan todella menemisen arvoisena etenkin kun alle 18 vuotiaana pääsin ilmaiseksi, mikä oli minusta huikeaa.

Tämä teos oli valtavan kokoinen vesiputous, joka pudotteli sanoja vesipisaroiden muodossa. Yksi lemppareistani.

Palasimme asumaan takaisin matkamme ekaan hotelliin. Tosin, mun makkarini oli vaihtunut olohuoneeseen. Vähän epäkäytännöllistä, mutta eipä siinä mitään! Päätettiin lähteä tutkimaan vähän Hobartin keskustaa mutta tajuttiin sitten, että suurin osa paikoista oli suljettu, olihan sunnuntai sekä isänpäivä. Se ei meidän menoa hidastanut. Onneksemme löysimme churro-paikan! Sain San Churrosta elämäni ensimmäiset churrot ja I fell in love.

Toinen osa, check! Kolmannessa ja viimeisessä osassa kerron, miksi Porth Arthur oli minulle ehkä huikein kaikista paikoista mitä näimme ja miksi se on Australiassa niin tärkeä paikka. Lisäksi luvassa on jotain suloista, pörröistä, vihaista ja villiä!

❤Janette