Viikonloppu joka muistetaan (tai ei)

Tämä viikonloppu on ollut täynnä hullunmyllyä. Kuten edellisessä postauksessa kerroinkin, muuttomme oli tämän viikon lauantaina. Sopivasti, vaikkei suunnitellusti minulle sattui juurikin meidän muuttopäivällemme kisat. Lähdin siis lauantaiaamuna ensimmäisen pakatun rekallisen jälkeen kohti Tampereen juna-asemaa.

Matkasimme Razzmatazzien kanssa siis Glow tanssikilpailuihin Helsinkiin. Edellisenä viikonloppuna olimme käyneetkin jo ensiesiintymisen vetämässä Vaasa Dance Challengessa. Olin siellä myös soololla, jolla tuli napattua palkinto tunteikkaasta ilmaisusta ja tanssista. Glow:hun menimme vain aikuisten muodostelmallamme. Juniorijoukkueitammekin oli kaksi, pienryhmä ja muodostelma. He olivat ottaneet suunnan Helsinkiin muutamaa tuntia aikaisemmin.

Helsingissä laittautumiset, läpikäynnit, junnujen kannustamiset ja henkiset valmistautumiset. Kisat käytiin SYK:illä, Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla, joka tarjosi oikein mukavat puitteet.

Itse vedostamme en oikein voi sanoa mitään, sillä en muista sitä. Yleensä muistan todella hyvin miltä lavalla on tuntunut, mikä on mennyt hyvin ja mikä taas ei. Tämä olikin hieman poikkeuksellista, sillä sain joukkuetoverin kantapäästä päähäni hyvin koreografian alkuvaiheessa. Vetomme jälkeen todettiin, että olen saattanut saada lievän aivotärähdyksen. Näin oli käynyt. Hieman oli hapara fiilis koko loppupäivän ja veto jäi hieman harmittamaan kun ei voinut itseään arvioida muuta kuin videon perusteella.

Illalla palkintojen jaossa me saimme kiljua. Ensin kuulimme junnumuodostelmamme voittaneen kultaa junioreiden isoissa ryhmissä. Pienryhmä taas sijoittui upeasti viidenneksi omassa sarjassaan. Viimeisenä palkittiin meidän sarjamme. Aivan ällistyneinä saimme juosta lavalle kun kuulimme: "Ja hopeaa noviisien isojen ryhmien sarjassa on tänään voittanut... numerolla 145. Homeless!"

Erittäin kummallista voittaa vedolla jota et itse muista, mutta voin vilpittömästi sanoa käyväni läpi kaiken saman tällaisen lopputuloksen saamiseen. En voi muuta kuin kiittää ja kumartaa mun upeille kodittomille kavereilleni ja koreografillemme Jessi Palovaaralle. Jestas, mä rakastan tanssimista just teidän kanssa! Kiitos kun piditte minusta huolen.

"Korkkarit kattoon, tää ilta on meille

Mun sielunsiskoille, supernaisille

Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa

Ja Auringon nousuun on ikuisuus aikaa"

Kaija Koo - Supernaiset

Ensi viikonloppuna odottaa kolmen viikonlopun kisaputken viimeinen puristus. Soolojen SM-kilpailut käydään Oulussa ja Razzmatazzeilta on lähdössä kuusi sooloa kisaamaan tässä kovatasoisessa seurassa. Perhosia vatsaan ilmestyi jo eilen illalla junassa, kun tajuntaan iski että, niin nehän ovat jo ensi viikonloppuna!

Tänään on olo jo paljon parempi, pää tuntuu hyvältä, vaikka kuhmu löytyykin ja lihakset ovat kipeät. Silti olen nyt onneni kukkuloilla ja kiitän tästä viikonlopusta. Kuulemisiin rakkaat lukijat!

❤Janette